Juuret ja seksuaalisuus

Lauantai 6.2.2021 - Seksuaaliterapeutti Emma Hietanen

Voiko ihmisen juurevuus tai juurettomuus vaikuttaa seksuaalisuuden kokemukseen omassa itsessään? Voiko juuriston tunteminen auttaa olemaan jykevämmin itsessään, jolloin on kuulevampi kehossaan, halussaan ja omissa tarpeissaan? Entäpä jos juuret ovatkin täysin vieraat, eivät tutut laisinkaan? Onko kuin ilmassa seisoisi?

Minulle, juuri-ihmisenä, niillä on suuri merkitys suhteessa omaan itseeni. Pitkälti oma seksuaalisuuteeni hahmottuu niiden kautta. Tunnen itseni juuristoni läpi. Hahmotan myös historiani ja perimäni sitä kautta. Minulle on tärkeää olla kytköksissä juuriini, sillä ne pitävät minut vahvasti kehossani, turvan kokemuksessa. Ne auttavat minua olemaan yhteydessä omaan ytimeeni, lantionmaljaani leväten, oman keskukseni tuntien. Seksuaalisuutta voi toki tutkia myös monista muistakin näkökulmista, mutta itselleni juuristo on perusta. Kotini.

Juureni kuljettavat minua kohti multaista, mehevää maata, josta oma seksuaalisuuteni mehu nousee, sieltä maankuoren alta, virraten pitkin kehoani kohti taivaita. Olen olemassa, olen itsessäni, oman kehoni tuntien, oman haluni kuullen. Saan yhdistyttyä johonkin ikiaikaiseen, juurevaan viisauteen, joka vahvistaa oman kehoni täyteläisyyden kokemusta, haluni nostamista. Vahvojen juurteni vuoksi harvoin olen irti itsestäni. Nykyään on harvoin kokemus itsensä vierellä kulkemisesta. Jos ei itsensä vierellä kulje, kuulee selvemmin.

 Juuriston tunteminen on myös tiedostamista omista sukujuuristaan - mistä on lähtöisin, millaisia tarinoita sukupolvien ketjussa on ollut, jotka mahdollisesti edelleen elelevät hiljaisesti pitkin sukupolvien helminauhaa, siirtäen eteenpäin pois käännettyjä katseita ja tiedostamattomia tunteita.

On kiinnostavaa tarkastella mikä on omien vanhempien, heidän vanhempiensa, ja taas heidän vanhempiensa asenteensa ollut seksuaalisuuteen, mieheyteen, naiseuteen? Onko siellä keikkunut epätasapaino vai liekkö ollut kauniisti tasapainossa, nuo eri ilmentymät?

Omassani, sekä äidin, että isän sukulinjoissa on epätasapaino ollut valloillaan. Se on näkynyt esimerkiksi naisten kohtelussa itseään tai toista kohtaan, joka on ajoittain ollut julmaa. On pitänyt piilottaa itseään. Jollain lailla ovat olleet ymmärrystä vailla. Ilmassa on leijaillut kokemus, harha, miehuuden paremmuudesta. Naiseuden alemmuudesta.

No entäpä ajatus ja kokemus seksistä, himosta ja halusta? Onko seksistä saanut nauttia vai onko se ollut enemmänkin suoritus ja velvoite? Jos niin on ollut, niin voiko olla, että tämä edelleen vaikuttaa minuun, sinuun, meidän kykyymme nauttia, antautua ja heittäytyä seksin lumottuun maailmaan? Onko ollut lupa ja rohkeus tuntea olevansa halukas nainen, olla voimansa tunteva mies ja entäpä molempia samanaikaisesti? Onko osattu ottaa vastuu omasta halustaan? Kuinka on Sinun sukujesi vaiheissa elelty?

Suvun tarinat ovat tärkeitä tiedostaa ja osata sijoittaa ne omalle elämänpolulleen. Tallöin on mahdollisuus vapauttaa niitä itsestään, keholtaan, avata koteloituneita, siirtyneitä tunteita. Tällöin voi olla itsessään vapaampi, saada enemmän hengitystilaa, jotta on mahdollisuus suurempaan nautintoon itsessään.

Monet eri kehohoitometodit ovat oivallisia keinoja jumiin jääneiden tunteiden ja energioiden vapauttamiseen ja myös matkaamiseen oman juuristonsa äärelle. Tutustumaan. Itse edustan koko kehon vyöhyketerapiaa ja siitä kirjoitankin jossain vaiheessa, sen lempeistä mahdollisuuksista ja siitä kuinka kehohoidolla voi olla vaikutusta oman seksuaalisuuden kokemiseen.

Mikä merkitys Sinulle on juuristolla, juuriesi tuntemisella ja kuinka ne liittyvät seksuaalisuuteesi?

Kehoni kautta poraudun syvemmälle Maaemosen syliin, jossa on alkuni ja loppuni. Poraudun tukevasti olemaan, jotta voin olla tuulessa taipuisa, myrskyssä vankka ja kirkkauteen kurkottava.